IV Keskiajan Eurooppa (500-1400)

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika

                    

* Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuurit.    (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos).

*  Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.

*  Mongolien uhka (Tsingis Khan).

*  Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppan arabien mukana.

· Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä" --> antiikki n. 800 eKr.)

· Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti=Itä-Rooma.

*  Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.

· Maaomaisuudesta tärkeää --> läänityslaitos syntyi.

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·  Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.

*  Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.

*  Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijat käyttöön.

·  Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·  Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

·  Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

·  Säätyjako syntyi:

     * aatelisto

     * papisto

     * porvaristo+talonpojat = kolmas sääty.

·  Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 

·  Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.

* Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia.p

·  Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·  Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.

·  Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra. 

·  Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.

               *  Kylillä yhteiset viljelysmaat. Sarkaviljely.

Maatalouden tuottoa tehostivat 600-1300:

1. kääntöaura/pyöröaura

2. siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn

3. ilmaston lämpeneminen

4. Elinkeinot

•  Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

•  1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen
- rautatyökalut
- hevonen vetoeläimeksi härän tilalle
- viljelyalan kasvu.

•  Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

•   Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.

•  Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

• Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa, vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen).

      http://bit.ly/1pgjqd7
    

5. Kauppa

• Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen.
• 1000-luvulla kauppa alokoi kasvaa,
• 1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.

• Ei elinkeinovapautta. Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

• Kaupankäynnin pelisäännöt syntyivät:
pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt

*vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoimus
       

• Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
- Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa.
- Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita.

• Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (=Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

• Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.

6. Kaupungit

• 1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

• Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

• Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.  

• Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.

• Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

• Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.

• Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

• Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

• Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

Video: Krakovan keskiaikainen kaupunki

7. Maaseutu

• Tärkein tuotantoyksikkö kartano. =suurtila + talonpoikaisviljelykset

• Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

• Omavaraistalous=kaikki tuotettiin itse.

• Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.

8. Musta rutto 1347-49

• Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin. Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

• Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

• Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

• Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

• Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia
    -   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>
    -   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

• Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

• Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
• Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.

• Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
• Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.

• Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

• Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua.Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. koggi).

• Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla.

• Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.

• Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.
• Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.

Keskiajan aseet¨

10. Nainen keskiajalla

• Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

• Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
• Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.

• Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä. 



 läksy: laadi blogiisi keskiaikaan liittyvä blogikirjoitus oppimispäiväkirjaan.