Ajoituksia

I Esihistoria - pyyntikulttuurin aika (200 000-10 000 eKr.)

II Korkeakulttuurit - maatalouden alku (10 000-1000 eKr.)

III Välimeren alue Antiikin aikana

IV Keskiajan Eurooppa (500-1400)

V Euroopan nousu - löytöretkistä maailmankauppaan (1400-1750)

VI Teollisen yhteiskunnan synty (1750-1900)

VII Moderni maailma (1900-->)

Tehtävä

1. Karttatehtävä
a) Mistä surma saapui Eurooppaan,ja mitä reittejä pitkin se levisi? Selvitä myös ruton leviämisen aikataulu.

Rutto saapui Eurooppaan Aasiasta. 1347-luvulla se alkoi levitä Etelä-Eurooppaan Välimeren alueelle (Kreikka, Italia, Ranska,Turkki), kesäkuussa 1348 rutto levisi edelleen Etelä- ja Keski-Eurooppaan (Espanja, Saksa, Tsekki, Sveitsi, Englanti). Tammikuussa 1349 rutto levisi edelleen ja vuoteen 1531 se oli levinnyt melkein kaikkialle Euroopppaan.

b) Miten rutto vaikutti keskiajan yhteiskuntaan?

Noin 1/3 Eurooppalaisista kuoli.

2. Tekstidokumenttitehtävä

a) Mitä tietoja dokumentti antaa rutosta?

Dokumentin mukaan  rutto tuli Firenzeen vuonna 1348.

b) Miten musta surma vaikutti Euroopan talouteen?

Rutolla oli selviä vaikutuksia myös Euroopan talouteen. Kaupunkien kehitys taantui ja kauppa väheni. Viljan ja muiden elintarvikkeiden hinnat laskivat. Lisäki rutto aiheutti työvoimapulaa, joka puolestaan nostipalkkatasoa.

3. Tilastotehtävä

Vuonna 200 maailman väestö oli 200 miljoonaa. Vuoteen 400 mennessä se oli kasvanut 220 miljoonaan. Vuonna 500 väestö oli laskenut 190 miljoonaan. Siitä väestömäärä on lähtenyt tasaiseen kasvuun ja 1000-luvulle mennessä väestö on kasvanut 265 miljoonaan. Väestön kasvu on edelleen kiihtynyt ja vuonna 1100 väestö oli noin 320 miljoonaa. Vuonna 1400 väestö oli 350 miljoonaa, ja 1700-luvulle mentäessä väestö on kasvanut 610 miljoonaan.







http://bit.ly/XgfZwf

Teollistumisen seurauksia

•  Maaseudun koneellistumisen jälkeen maailman väkiluku kasvoi ja ihmisiä alkoi muuttamaan paljon kaupunkeihin.
•   Kaupungeissa hygienia heikkoa ja työolosuhteet huonot.
•   Teollisuustuotteet halpenivat massatuotannon ansiosta àkäsityöläiset menettivät työpaikkansa.
•   Teollisuuskaupungit kasvoivat hallitsemattomasti ja teollisuusjätteet johdettiin jokiin à puhtaan veden puute à taudit levisivät. Ilma saastui noesta à keuhkotauti yleinen kuolinsyy.
•  Sääty-yhteiskunta mureni varallisuuden merkityksen kasvaessa.
•  Syntyi ammattiyhdistyksiä ajamaan työläisten etuja.
• Karl Marx kehitti sosialismin tavoitteenaan kapitalismin murentaminen ja työläisten vallankumous à lopulta kommunismi, jossa valtio omistaa maat ja tuotantovälineet.
• Työväenpuolueet omaksuivat sosialismin perusideanaan.

Tuotanto tehostuu

• Tekstiiliteollisuudessa koneellistuminen oli merkittävä sysäys työn tuottavuuden kasvulle.
• Tämä johti puuvillan kysynnän lisääntymiseen.
• Ensimmäiset koneelliset kangaspuut patentoitiin Englannissa vuonna 1785.
• Tehtaat alkoivat tuottaa myös metallisia tuotteita, joka johti metallin kysynnän kasvuun.
Tästä seurasi muun muassa hyörylaivojen keksiminen.
• 1800-luvulla hyörykonetta alettiin käyttämään muillakin teollisuuden aloilla ja liikenteessä.
• Rautiestä tuli merkittäviä teollisuuden edistäjiä, sillä niitä pitkin kuljetettiin raaka-aineita, koneita ja tavaroita.

Naisten asema teollistuvana aikana

-teollistumisen myötä naisten asema yhteiskunnassa parani

-naiset saivat työstään palkkaa, kuitenkin vain puolet miesten palkasta

-naiset työskentelivät mm. siivoojina, ompelijoina, keittäjinä, tarjoilijoina

-ajateltiin kuitenkin yhä, että naisen tulisi pysyä kotiäitinä

-naiset halusivat työelämään muuttaakseen perinteitä sekä nostaakseen taloudellista itsenäisyyttä

-kouluttautuneet naiset alkoivat järjestäytyä ja vaatia yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman parantamista

-naisasialiike alkoi puuttua naisten koulutuksen ja poliittisen aseman epäkohtiin

-1848 pidettiin esimmäinen naisten epäkohtia käsittelevä kokous Yhdysvalloissa

-Suomi ensimmäinen maa euroopassa joka antoi äänioikeuden naisille v. 1906

-englannissa taistelu naisten äänioikeuksista oli suffragettien harteilla

suffragetti= nimitys jota käytettiin Britanniassa naisten äänioikeutta vaativista naispuolisista aktiiveista

Imperialismi

• Imperialismi = Siirtomaiden taloudellista ja poliittista alistamista. 
• Imperialismi alkoi 1800-luvun loppupuolella. 
• Vaikka Iso-Britannian, Saksan, Ranskan ja Belgian raaka-aineet ja markkinat olisivat riittäneet, Eurooppa halusi lisää talouskasvua. Nämä maat jakoivat keskenään Kaakkois-Aasiaan, Intian ja Afrikan.
• Euroopan maat saivat näistä siirtomaista teollisuuteen tarvittavia raaka-aineita ja ruoka-aineita, kuten teetä, kahvia, sokeria, viljaa ja hedelmiä.
• Euroopan maiden etu aseellinen ylivoima ja kehittynyt tekniikka.
• Vaativat Afrikkalaiset ja Aasialaiset työskentelmään.
• Siirtomaa kaudella siirtomaihin luotiin valtiollinen järjestelmä, joka mahdollisti koulujen ja sairaaloiden perustamisen sekä taloudellisen kehittymisen. Emämaiden ehdoilla ja emämaiden eduksi.
• 1960- luvulla siirtomaat alkoivat itsenäistymään, mutta ovat silti riippuvaisia emämaistaan nykyäänkin. 
• Entiset siirtomaat tuottavat nykyäänkin teollisuus raaka-aineita, joita myydään ulkomaille.

Merkantilismi

· vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty ja siirtomaiden lisääntyminen johtivat merkantilismiin

· itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikka, joka vallitsi 1600-1800-luvun alku

· tavoitteena lujittaa valtiota ja pitää vienti tuontia suurempana

· taustalla löytöretket, jotka vilkastuttivat kauppaa ja ohjasivat varoja hallitsijoille --> itsevaltius ja

  hallitsijat organisoivat hallintoa

· tuontia rajoitettiin tullein ja tuontikielloin

· saaduilla varoilla rahoitettiin sotia ja muita valtiollisia menoja

· oman tuotannon tukeminen ja vientituotteiden suosiminen

· seurauksena kova kilpailu siirtomaista ja valtioiden keskenäisen kilpailun koveneminen

· myönteisiä seurauksia olivat yhtenäisen talousalueen synty sekä teollisuuden ja kaupan

  kehittyminen

VII Globaali kulutusyhteiskunta

1.Moderni yhteiskunta
• Kaupungeista yhteiskunnan ja talouden keskuksia.
• Kaupungistuminen muutti suhtautumisen luontoon, perheeseen, kuluttamiseen, ihmisenä olemiseen.
• Naisten tasa-arvoistuminen ja vapautuminen, palkkatyö.

• Työväestön nousu yhteiskunnan vaikuttavaksi voimaksi.
• Sosiaalisten ongelmien tiedostaminen à sosiaaliturvan luominen, koulutustason nosto, valistustoiminta.
• Työväenliike, olojen kohentuminen, sosiaalinen nousu.
• Keskiluokan vallan nousu.
• Yhteiskunnan luokkajako selkeä.

• Vapaa kilpailu, elinkeinojen vapautuminen johti poliittisiin vapauspyrkimyksiin.
• Sosialismi, kommunismi, vaatimus yksityisomistuksen hylkäämisestä.
• I ms:n jälkeen alkoi demokratisoituminen (vanha valta, ”ancien regime” väistyi).
• Sodan jälkeen hurja teknologian kehitysvauhti.
• 1929 pörssiromahdus ja lama à poliittiset kriisit ja ääriliikkeiden kuohunta eri puolilla maailmaa.

• Toinen maailmansota tuhoisampi kuin kaikki muut edelliset sodat, joukkotuhoaseineen.
• Sodan jälkeen Yhdysvallat maailman talouden johtoon.
• 1950-luvulta väestöräjähdys, tietotekniikan vallankumous, tiedonvälityksen reaaliaikaisuus, luonnon alistaminen, biotekniikka, globaalin maailmantalouden syntyminen.

• Maailmantalouden ilmiöt: kansalliset rajat ylittävä talous, rikkaiden ja köyhien maiden elintasokuilu.
• Varallisuus kasaantunut Yhdysvaltoihin, Länsi-Eurooppaan, Japaniin.
• Kehitysmaista, entisistä siirtomaista, vain harva kyennyt luomaan vahvan talouden (esim. Etelä-Korea, Taiwan).
• Afrikan ongelmina mm. siirtomaa-ajan jäljet (keinotekoiset rajat, kansallinen epäyhtenäisyys, poliittinen epävakaisuus, yksipuolinen talous).

2. Globalisaatio (maapalloistuminen)
• Vauhtiin Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla. Tietotekniikan leviäminen sen edellytys.
• G:n piirteitä: kansainväliset suuryritykset, kansainvälisen talouden synty yli kansallisten rajojen, lisääntyneet yhteydet eri puolille maailmaa (tietotekniikka)
• Vapaa kilpailu ja vapaa kauppa, taloudellinen yhdentyminen, kansainvälinen sijoitustoiminta.

• Uhkakuvia: maailmanlaajuiset monopolit, valtioiden roolin heikkeneminen, piittaamattomuus yksilöistä ja ympäristöstä.
• Ympäristö: teollistumisen alkuaikoina vaikutukset vielä paikallisia.
• 1900-luvulla maailmantalouden myötä myös ympäristöongelmista maailmanlaajuisia.
• Vesien saastuminen teollisuuden ja asutuksen vuoksi. Veden puute aiheuttanut myös poliittisia jännitteitä.

Löytöretkeilijöitä

Mitä tietoja löydät seuraavista henkilöistä. Kirjoita lyhyesti.

a) Henrik Purjehtia (1394-1460) oli Portugalilainen prinssi, joka perusti purjehduskoulun Sagresin niemelle.
b) Vasco da Gama (1460-1524)  oli kuuluisa portugalilainen tutkimusmatkailija. Hän  oli ensimmäinen, joka purjehti Euroopasta Afrikan ympäri Intiaan.
c) Fra Mauro oli italialainen munkki, joka kehitti vuonna 1450 Fra Mauron kartan.
d) Kristoffer Kolumbus (1451-1506)  oli genovalainen tutkimusmatkailija ja kauppamies, joka ylitti Atlantin, ja saapui Amerikkaan vuonna 1492.
e) Bartolomeu Dias (1450-1500)  oli portugalilainen löytöretkeilijä, joka purjehti ensimmäisenä tunnettuna eurooppalaisena Afrikan eteläkärjen Hyväntoivonniemen ympäri.
f)  Fernão de Magalhães (1480-1521) oli portugalilaissyntyinen sotilas ja löytöretkeilijä. Hän oli ensimmäinen, joka purjehti länteen Aasiaan, ja ensimmäinen, joka purjehti Tyynellemerelle löytöretkellään maailman ympäri.
g) Amerigo Vespucci (1454-1512) oli italialainen löytöretkeilijä. Vespucci teki vuosina 1497–1504 useita matkoja Keski- ja Etelä-Amerikkaan. Etelä-Amerikan hän löysi vuosina 1501–1502.

VI Teollistuva maailma

1.Eurooppa alkaa teollistua 
• Euroopalle teollistumisen ansiosta etulyöntiasema
• 1800-luvulle tultaessa maapallon väkiluku 2- kertaistui.
• Suuria muutoksia: eurooppalaiset niin Amerikkaan, Aasiaan, Siperiaan. Köyhyys, suurkaupungit, väestönkasvu tyypillisiä näillä alueilla.
• 1700-luvulla koneteollisuuden l. industrialismin aika.
• Taustalla tarve saada lisäenergiaa puun tilalle.
• Ajoi etsimään muita energianlähteitä (kivihiili) ja kehittämään työtä tehostavia koneita.

2. Miksi teollistuminen lähti liikkeelle Iso-Britanniasta?
• Iso-Britannialle etumatka muihin maihin nähden: yhteiskunta mukautui teollisuuden edellyttämiin muutoksiin.
• Englannin kehittynyt pankkitoiminta edesauttoi suurien pääomien keräämistä.
• Manufaktuurit syntyivät erityisesti tekstiiliteollisuuteen.
• Tekstiiliteollisuudessa kehruun ja kudonnan koneellistaminen.
• Kivihiilen ja metallin kysynnän kasvu.
• Sähkö ja öljy uusiksi energianlähteiksi 1800-luvun lopussa.
• Teollisuusajan keksintöjä esim. höyrylaiva, rautatie.

3.Teollisen ajan maatalous 
• 1800-l ilmasto alkoi lämmetä.
• Alkoi hurja väestönkasvu. Syynä uudet tehokkaat keksinnöt, elintason nousu.
• Eurooppa alkoi vaurastua: peltoala kasvoi.
• Syntyi tilattoman väestön ongelma, joka purkautui siirtolaisuutena.
• Alettiin siirtyä omavaraisuudesta kapitalismiin.

• Elämäntavan muutos.
• Palvelujen synty kaupunkeihin.
• Maailmankauppa alkoi räjähdysmäisesti kasvaa.
• Tullirajoja poistettiin, liikenneyhteyksiä parannettiin.
• Valtio tuki teollisuuslaitoksia.
• Saksa, Ranska, Belgia teollistuivat Englannin vanavedessä.
• Saksasta merkittävä teollisuusmaa 1870-l alkaen. Teräs, kemia, sähkö.+ rahoitus, vakuutus, merenkulku.
• Hiilikentät ja pääkaupungit yleensä teollisuusalueiden keskuksia.

4. Teollistumisen seuraukset
• Maaltamuutto. Syynä maanviljelyn koneellistuminen.
• Tilattoman väestön ongelma. Maaseudun liikaväestö köyhälistöä.
• Slummiutuminen.

• Perhekoot muuttuivat pienemmiksi: kaupunkiin muutto, ahdas asuminen, lasten hankkiminen myöhemmäksi.
• Naisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa lisääntyivät.
• Koulutus yleistyi.
• Kaupunkien terveysongelmat.
• Kaasu, sähkö, vesi- ja viemäröinti paransivat asumismukavuutta ja alensivat kuolleisuutta.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murtua, syntyi uusi luokkajako.
• Työväki organisoitui puolustamaan omia etujaan, sosialismin ja työväenliikkeen synty.

5. Työväenliikkeen synty
• Taustalla kurjuuden kasautuminen tehtaiden slummeihin.
• Työväenliike alkoi ammattiyhdistyksistä.
• Järjestäytyminen pyrittiin estämään, hallitukset tukivat työnantajia.
• Ammattiyhdistysten jäsenmäärän kasvu pakotti hyväksymään ne neuvottelukumppaneiksi.

6. Sosialismi
• Vaadittiin yksityisomistuksen poistamista sekä täydellistä yhteiskunnallista ja poliittista tasa-arvoa.
• Sosialismin mukaan teollistumisesta syntynyt varallisuus jaettiin epäoikeudenmukaisesti. Pääomanomistajat keräsivät omaisuuksia, vaikka työväki oli tehnyt varsinaisen työn.

5. Markkinatalous
• Teollisuusmaissa ihanteeksi vapaa markkinatalous.
• Kapitalismin synty.
• Hintojen muodostuminen muuttui:
• Tuotannon keskittyminen usein ongelma.
• Maailmankauppa moninkertaistui 1800-luvulla.
• 1900-luvun alussa syntyi maailmantalous.
• Ongelmina olivat talouden suhdannevaihtelut ja lamakaudet.
• Laajentunut ulkomaankauppa teki eri valtioiden taloudet riippuvaisemmiksi toisistaan.

8. Pohjois-Amerikan nousu suurvallaksi 
• 1600-1800 Amerikan mantereelle kuljetettiin 10 milj. afrikkalaista
• Vielä 1820 Amerikka oli rodullisesti afrikkalainen ja taloudellisesti eurooppalainen.

9. Siirtolaisuus 
• Vetävät voimat: yrittämisen vapaus, ilmainen viljelysmaa.
• Työntävät voimat Euroopasta: teollistumisen aiheuttama työttömyys.
• Euroopasta lähti 1815-1914 siirtolaisiksi 55 miljoonaa ihmistä.
• 1800-luvun lopulla Yhdysvalloista tuli maailman johtava talousmahti.
• Menestymisen taustalla: laaja maa ja väestöpohja, yrittämisen vapaus, yhteiskunnallinen vapaus, runsaat luonnonvarat.
• Ongelmia: pitkät etäisyydet maan sisällä.

9.1. Suomesta lähtenyt siirtolaisuus 
• 1881-1914 noin 280 000 lähti siirtolaisiksi.
• Suurin osa lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta. Tervanvienti, laivanrakennus, purjehdus eivät enää tarjonneet toimeentuloa.
• Joukkomuutto ja talonpoikien vaurastuminen madalsivat säätyrajoja.

10. Imperialismi
• Teollisuusmaiden välinen kilpailu--> halpaa työvoimaa ja raaka-aineita siirtomaista.
• Siirtomaiden hankkimisen perusteet: valtioiden keskinäinen taloudellinen kilpailu. 

V Euroopan nousu - löytöretkistä maailmankauppaan (1400-1750)

V Löytöretket

1. Uusi aika alkaa
• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku.

globalisaatio= maapalloistuminen

Kiinnostuksen takana:
• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. Asuin- ja viljelyalueiden tarve.
• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.
• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.
• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi*, kompassi), laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli).  *astrolabi=suunnistusväline, perustui tähtiin
• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.
• Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä
• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri
• Vasco da Gama: Meritie Intiaan
• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus
• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle
• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.
• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.
• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.
• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.

• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.
• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.
• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.
• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle
• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.
• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.
• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.
• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.
• Valtava ekosysteemin muutos.
• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.
• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia
• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.
• Uudet mantereet kartoitettiin.
• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä
• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.
• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)
• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.
• Maataloudessa heikko tuottavuus.
• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.
• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.
• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.
• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi
• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.
• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen
• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.
• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.
• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.
• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.
• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).
• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan
• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.
• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.
• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua
• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.
• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

pergamentti

IV Keskiajan Eurooppa (500-1400)

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika

                    

* Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuurit.    (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos).

*  Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.

*  Mongolien uhka (Tsingis Khan).

*  Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppan arabien mukana.

· Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä" --> antiikki n. 800 eKr.)

· Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti=Itä-Rooma.

*  Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.

· Maaomaisuudesta tärkeää --> läänityslaitos syntyi.

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·  Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.

*  Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.

*  Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijat käyttöön.

·  Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·  Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

·  Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

·  Säätyjako syntyi:

     * aatelisto

     * papisto

     * porvaristo+talonpojat = kolmas sääty.

·  Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 

·  Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.

* Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia.p

·  Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·  Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.

·  Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra. 

·  Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.

               *  Kylillä yhteiset viljelysmaat. Sarkaviljely.

Maatalouden tuottoa tehostivat 600-1300:

1. kääntöaura/pyöröaura

2. siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn

3. ilmaston lämpeneminen

4. Elinkeinot

•  Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

•  1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen
- rautatyökalut
- hevonen vetoeläimeksi härän tilalle
- viljelyalan kasvu.

•  Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

•   Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.

•  Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

• Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa, vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen).

      http://bit.ly/1pgjqd7
    

5. Kauppa

• Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen.
• 1000-luvulla kauppa alokoi kasvaa,
• 1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.

• Ei elinkeinovapautta. Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

• Kaupankäynnin pelisäännöt syntyivät:
pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt

*vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoimus
       

• Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
- Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa.
- Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita.

• Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (=Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

• Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.

6. Kaupungit

• 1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

• Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

• Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.  

• Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.

• Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

• Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.

• Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

• Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

• Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

Video: Krakovan keskiaikainen kaupunki

7. Maaseutu

• Tärkein tuotantoyksikkö kartano. =suurtila + talonpoikaisviljelykset

• Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

• Omavaraistalous=kaikki tuotettiin itse.

• Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.

8. Musta rutto 1347-49

• Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin. Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

• Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

• Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

• Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

• Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia
    -   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>
    -   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

• Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

• Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
• Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.

• Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
• Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.

• Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

• Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua.Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. koggi).

• Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla.

• Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.

• Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.
• Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.

Keskiajan aseet¨

10. Nainen keskiajalla

• Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

• Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
• Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.

• Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä. 



 läksy: laadi blogiisi keskiaikaan liittyvä blogikirjoitus oppimispäiväkirjaan.

III Välimeren talousalue antiikin aika

    Kreikka ja Rooma (1000 eKr.-500 jKr.)   

1. Yleistä

•  Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät purjehdusolot. Lähi-Idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. kauppayhteyksien välityksellä.
•  Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. Yhdistävät tekijät: rannikkopurjehdus, tiet, kreikan kieli, tavat, uskonnolliset käsitykset.
 •  Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa erilaiset, siksi valtiollinen   

                   kehitys poikkesi toosistaan.
                 •  Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni                           kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen                                      hallintaansa, myös Kreikan. Seuraus: kreikkalainen sivistys säilyi ja                          välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle.

•  Kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle     Euroopalle.

•  Kreikalla ja Roomalla siten sama kulttuuritausta --> antiikki.

Foinikialaiset (Wikipedia)

2. Kaupunkivaltiot (polis)

•  Pienet kaupunkivaltiot (=kaupunki + lähialue)  tyypillisiä antiikin Kreikalle

•   Ateenan yhteiskuntarakenne:

1)   vapaat kansalaiset Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin.

2)   metoikit. Harjoittivat kauppaa ja käsityötä. Rajoitetut oikeudet.

3)   orjat. Ei oikeuksia.

http://bit.ly/1ulaTuN

Ateenan väestö
1)  Vapaasyntyinen väestö
         Kansalaiset         40 000
         Metoikit              20 000
         Naiset ja lapset    140 000
         Yhteensä            200 000
 2)  Orjat                300 000
 3)  Koko väestö    500 000
     

3. Talous

•   Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin

•   Kreikan tuonti: viljaa, kalaa, puuta, metalleja.

•   Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä, savi- ja metalliesineitä.

•   Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana. Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille.

•   400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopeakaivos tuotti vaurautta.

•   Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. hellenismi.   Wikipedia

•   Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, 

puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, vehnää.

3.1. Orjuus

•  Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.

•  Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laidasta laitaan. Esim. maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija.

•   Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa. Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella.

4. Luonto

•  Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.

•   Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian. Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.     

•  Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.

•  Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.

•  Suuri siirtolaisuuden kausi 750 – 550 eKr.

   Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan väheneminen, viljeliöiden velkaantuminen, kaupunkivaltioiden väliset taistelut.

5. Rooman nousu ja tuho

5.1. Menestystekijät

•   Maantieteellinen sijainti.

•   Kaupankäynti. Yhteinen raha.

•   Huippuarmeija (legioonat).

•   Tehokas ja joustava hallinto.                            

6. Yhtenäinen valtakunta

•  Yhtenäisyyden perustekijät

•  Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:

•   Liittolaiset (Italian kansat)

•  Provinssit (maakunnat)

•  ”Kaikki tiet vievät Roomaan”.

•  Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin. 

•  Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville. 

7. Rooman valtiontalous

•  Tulot ja menot

•  Provinssien verotus

•  Sotasaaliit

•  Orjakauppa

•  Valtion maatilat ja kaivokset

•  Valtionmonopolit

•   Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino.  

•  Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.

•   Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla       eKr.  

•   Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen. 

•   Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen. 

•   Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset                 perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.

•  Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä                          satamakaupunki.

8. Antiikin Rooman yhteiskunta

8.1. Orjuus

•   Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.

•   Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja. 

•    Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien                          ja klienttien kanssa. 

•    Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä. 

9. Rooman ympäristöongelmat

•             Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön   ruokkimiseen. 

•             Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena. 

•             Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota. 

•             Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen. 

•             Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin. 

•             Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta. 

10. Naisen asema

•             Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen    alainen. 

•             Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia. 

•             Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina. 

•             Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa. 

•             mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä. 

•             Avioerot yleistyivät keisariajalla. 

11. Teknologia

•             Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon. 

•             Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.

•             Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu.

12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?

•             Maakuntien eriarvoinen kohtelu. 

•             Maakuntien virkamiehet omasta maasta.

•             Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka. 

•             Legioonien turva, ja uhka.

13. Miksi valtakunta heikentyi?

•             Toistuvat valloitukset à rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan à legioonien perustaminen.

•             Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.

•             Armeijasta tuli epäluotettava. 

•             Siirtyminen paikalliseen verottamiseen.  

•             Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla.  

•             Ammattipakko. 

•             Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.

•             Viljamäärät vähenivät. 

•             Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.

•             Heimojen hyökkäykset à meritiet ja maantiet vaarallisiksi.  

•             Kansainvaellukset, (germaanit)à yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.

•             Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.

•             Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.

•             Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla.