Tehtävä

Neandertalin ihminen

Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) on ihmisten (Homo) suvun laji, joka kuoli sukupuuttoon noin 28 000 vuotta sitten. Laji kehittyi Euroopan heidelberginihmisestä.
Neandertalinihminen osasi valmistaa työkaluja, rakentaa majoja ja käsitellä tulta. Laji eli pääasiassa metsästyksellä ja vaati huomattavasti enemmän energiaa elääkseen kuin nykyihminen. Neandertalinihminen oli vahva ja vanttera, ja kesti jääkausien kovia pakkasia suuremman lihasmassansa ansiosta paremmin kuin nykyihminen. Neandertalinihminen oli  hieman nykyihmistä kömpelömpi. Heillä oli vahvat luut ja he olivat kohtalaisen lyhyitä verrattuna nykyihmiseen. Neandertalinihminen oli pituudeltaan noin 151–166 cm. Miesten paino oli noin 90 kg ja naisten 65 kg. Neandertalinihminen esiintyi Euroopassa, Keski-Aasiassa, Etelä-Siperiassa ja Lähi-idässä.
Neandertalinihminen hävisi Euroopasta nykyihmisen saavuttua yleisimmän arvion mukaan noin 32 000 vuotta sitten, mutta tarkkaa syytä äkilliselle häviämiselle ei vieläkään tiedetä.

Ajoituksia

I Esihistoria - pyyntikulttuurin aika (200 000-10 000 eKr.)

II Korkeakulttuurit - maatalouden alku (10 000-1000 eKr.)

III Välimeren alue Antiikin aikana

IV Keskiajan Eurooppa (500-1400)

V Euroopan nousu - löytöretkistä maailmankauppaan (1400-1750)

VI Teollisen yhteiskunnan synty (1750-1900)

VII Moderni maailma (1900-->)

Tehtävä

1. Karttatehtävä
a) Mistä surma saapui Eurooppaan,ja mitä reittejä pitkin se levisi? Selvitä myös ruton leviämisen aikataulu.

Rutto saapui Eurooppaan Aasiasta. 1347-luvulla se alkoi levitä Etelä-Eurooppaan Välimeren alueelle (Kreikka, Italia, Ranska,Turkki), kesäkuussa 1348 rutto levisi edelleen Etelä- ja Keski-Eurooppaan (Espanja, Saksa, Tsekki, Sveitsi, Englanti). Tammikuussa 1349 rutto levisi edelleen ja vuoteen 1531 se oli levinnyt melkein kaikkialle Euroopppaan.

b) Miten rutto vaikutti keskiajan yhteiskuntaan?

Noin 1/3 Eurooppalaisista kuoli.

2. Tekstidokumenttitehtävä

a) Mitä tietoja dokumentti antaa rutosta?

Dokumentin mukaan  rutto tuli Firenzeen vuonna 1348.

b) Miten musta surma vaikutti Euroopan talouteen?

Rutolla oli selviä vaikutuksia myös Euroopan talouteen. Kaupunkien kehitys taantui ja kauppa väheni. Viljan ja muiden elintarvikkeiden hinnat laskivat. Lisäki rutto aiheutti työvoimapulaa, joka puolestaan nostipalkkatasoa.

3. Tilastotehtävä

Vuonna 200 maailman väestö oli 200 miljoonaa. Vuoteen 400 mennessä se oli kasvanut 220 miljoonaan. Vuonna 500 väestö oli laskenut 190 miljoonaan. Siitä väestömäärä on lähtenyt tasaiseen kasvuun ja 1000-luvulle mennessä väestö on kasvanut 265 miljoonaan. Väestön kasvu on edelleen kiihtynyt ja vuonna 1100 väestö oli noin 320 miljoonaa. Vuonna 1400 väestö oli 350 miljoonaa, ja 1700-luvulle mentäessä väestö on kasvanut 610 miljoonaan.







http://bit.ly/XgfZwf

Teollistumisen seurauksia

•  Maaseudun koneellistumisen jälkeen maailman väkiluku kasvoi ja ihmisiä alkoi muuttamaan paljon kaupunkeihin.
•   Kaupungeissa hygienia heikkoa ja työolosuhteet huonot.
•   Teollisuustuotteet halpenivat massatuotannon ansiosta àkäsityöläiset menettivät työpaikkansa.
•   Teollisuuskaupungit kasvoivat hallitsemattomasti ja teollisuusjätteet johdettiin jokiin à puhtaan veden puute à taudit levisivät. Ilma saastui noesta à keuhkotauti yleinen kuolinsyy.
•  Sääty-yhteiskunta mureni varallisuuden merkityksen kasvaessa.
•  Syntyi ammattiyhdistyksiä ajamaan työläisten etuja.
• Karl Marx kehitti sosialismin tavoitteenaan kapitalismin murentaminen ja työläisten vallankumous à lopulta kommunismi, jossa valtio omistaa maat ja tuotantovälineet.
• Työväenpuolueet omaksuivat sosialismin perusideanaan.

Tuotanto tehostuu

• Tekstiiliteollisuudessa koneellistuminen oli merkittävä sysäys työn tuottavuuden kasvulle.
• Tämä johti puuvillan kysynnän lisääntymiseen.
• Ensimmäiset koneelliset kangaspuut patentoitiin Englannissa vuonna 1785.
• Tehtaat alkoivat tuottaa myös metallisia tuotteita, joka johti metallin kysynnän kasvuun.
Tästä seurasi muun muassa hyörylaivojen keksiminen.
• 1800-luvulla hyörykonetta alettiin käyttämään muillakin teollisuuden aloilla ja liikenteessä.
• Rautiestä tuli merkittäviä teollisuuden edistäjiä, sillä niitä pitkin kuljetettiin raaka-aineita, koneita ja tavaroita.

Naisten asema teollistuvana aikana

-teollistumisen myötä naisten asema yhteiskunnassa parani

-naiset saivat työstään palkkaa, kuitenkin vain puolet miesten palkasta

-naiset työskentelivät mm. siivoojina, ompelijoina, keittäjinä, tarjoilijoina

-ajateltiin kuitenkin yhä, että naisen tulisi pysyä kotiäitinä

-naiset halusivat työelämään muuttaakseen perinteitä sekä nostaakseen taloudellista itsenäisyyttä

-kouluttautuneet naiset alkoivat järjestäytyä ja vaatia yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman parantamista

-naisasialiike alkoi puuttua naisten koulutuksen ja poliittisen aseman epäkohtiin

-1848 pidettiin esimmäinen naisten epäkohtia käsittelevä kokous Yhdysvalloissa

-Suomi ensimmäinen maa euroopassa joka antoi äänioikeuden naisille v. 1906

-englannissa taistelu naisten äänioikeuksista oli suffragettien harteilla

suffragetti= nimitys jota käytettiin Britanniassa naisten äänioikeutta vaativista naispuolisista aktiiveista

Imperialismi

• Imperialismi = Siirtomaiden taloudellista ja poliittista alistamista. 
• Imperialismi alkoi 1800-luvun loppupuolella. 
• Vaikka Iso-Britannian, Saksan, Ranskan ja Belgian raaka-aineet ja markkinat olisivat riittäneet, Eurooppa halusi lisää talouskasvua. Nämä maat jakoivat keskenään Kaakkois-Aasiaan, Intian ja Afrikan.
• Euroopan maat saivat näistä siirtomaista teollisuuteen tarvittavia raaka-aineita ja ruoka-aineita, kuten teetä, kahvia, sokeria, viljaa ja hedelmiä.
• Euroopan maiden etu aseellinen ylivoima ja kehittynyt tekniikka.
• Vaativat Afrikkalaiset ja Aasialaiset työskentelmään.
• Siirtomaa kaudella siirtomaihin luotiin valtiollinen järjestelmä, joka mahdollisti koulujen ja sairaaloiden perustamisen sekä taloudellisen kehittymisen. Emämaiden ehdoilla ja emämaiden eduksi.
• 1960- luvulla siirtomaat alkoivat itsenäistymään, mutta ovat silti riippuvaisia emämaistaan nykyäänkin. 
• Entiset siirtomaat tuottavat nykyäänkin teollisuus raaka-aineita, joita myydään ulkomaille.